Kullan hinta – paljonko kultagramma maksaa ja mistä hinta riippuu
Maailmanmarkkinoilla kullan hinta ilmoitetaan dollareina troy-unssilta. Yksi troy-unssi on 31,1034768 grammaa, joten unssihinta ja gramman hinta ovat aika eri näköisiä lukuja, vaikka ne kertovat samasta hinnasta.
Maailmanmarkkinoilla kullan hinta ilmoitetaan dollareina troy-unssilta. Yksi troy-unssi on 31,1034768 grammaa, joten unssihinta ja gramman hinta ovat aika eri näköisiä lukuja, vaikka ne kertovat samasta hinnasta.
World Gold Councilin mukaan LBMA:n kullan hinta oli heinä–syyskuussa 2026 keskimäärin 4 262,2 dollaria unssilta. Se oli 23 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Gramman hinta saadaan jakamalla 4 262,2 dollaria unssin grammamäärällä. Tulokseksi tulee noin 137,03 dollaria grammalta. Kun gramman hinnan kertoo tuhannella ennen pyöristämistä, kilohinnaksi saadaan noin 137 033 dollaria.
Se, mikä kullan hintaa liikuttaa, on sitten eri kysymys. Yksikköä vaihtamalla saa hinnan tutumpaan muotoon, mutta nousun syytä se ei selitä. Eikä sitä kerro vuosivertailukaan: 23 prosenttia kertoo, kuinka paljon korkeampi jakson keskihinta oli, ei sitä, miksi se nousi.
Näin unssihinta muutetaan gramma- ja kilohinnaksi
Kullan unssihinta ei vielä kerro suoraan, paljonko gramma kultaa maksaa. Lasku on kuitenkin yksinkertainen: unssihinta jaetaan 31,1035:llä. Jos esimerkiksi otetaan vuoden 2026 kolmannen neljänneksen keskihinta, 4 262,2 dollaria unssilta, grammalle tulee hintaa noin 137,0 dollaria.
Kilohinnan voi laskea samasta unssihinnasta. Kilossa on noin 32,15 troy-unssia, joten tällä kertaa jaon sijaan kerrotaan. Kun 4 262,2 dollaria kertoo 32,15:llä, tulos on noin 137 030 dollaria. Pyöreästi puhutaan siis 137 000 dollarista kilolta.
Euroiksi muuntamiseen tarvitaan vielä euron dollarikurssi. Sen voi katsoa sivulta valuuttakurssit tänään. Dollarihinta jaetaan sillä luvulla, joka kertoo, montako dollaria yhdellä eurolla saa. Sama lasku käy niin gramma- kuin kilohinnallekin.
Tässä on kuitenkin kyse raaka-aineen hinnasta. Jos katsoo kultakorun hintalappua, pelkkä grammojen kertominen kullan grammahinnalla ei anna samaa lukua. Eikä laskettu kilohinta ole suoraan kultaharkon myyntihinta. Sekä korussa että harkossa hintaan tulevat kullan lisäksi valmistus ja myyjän kate. Korun hintaan tulee myös arvonlisävero. Raaka-ainehinta kertoo siis kullan osuuden, ei sitä, paljonko valmiista tuotteesta maksetaan.
| Yksikkö | Hinta (Q3/2026 keskihinnalla 4 262,2 $/unssi) |
|---|---|
| 1 troy-unssi (31,1035 g) | 4 262,2 $ |
| 1 gramma | noin 137,0 $ |
| 1 kilo (noin 32,15 unssia) | noin 137 000 $ |
Keskuspankit ostavat kultaa
Keskuspankit ostivat heinä–syyskuussa 2026 kultaa selvästi enemmän kuin samaan aikaan vuotta aiemmin. World Gold Councilin mukaan netto-ostot olivat 321,2 tonnia eli 42 prosenttia suuremmat kuin vuotta aiemmin. Siis lähes puolet enemmän. Netto-ostoissa on kyse siitä, paljonko ostoista jää jäljelle, kun myynnit vähennetään.
Kun katsotaan koko tammi–syyskuuta, kasvua oli vähemmän. Yhdeksän kuukauden ostot olivat 675 tonnia, kuusi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Heinä–syyskuun 42 prosentin kasvu näyttää siis aika erilaiselta kuin alkuvuoden kuuden prosentin kasvu, mutta luvut kertovat eri asioista. Toinen koskee kolmea kuukautta, toinen yhdeksää.
World Gold Council odottaa, että koko vuoden 2026 ostot yltävät vähintään vuoden 2025 tasolle. Sitä ei pidä lukea niin, että ostot varmasti kasvavat koko vuoden vertailussa. Myös viime vuoden tasolle jääminen mahtuu arvioon.
Olennaista kullan kysynnän kannalta on se, että keskuspankit ostavat korkeista hinnoista huolimatta. Niiden ostot eivät yksin selitä vahvaa kysyntää, mutta ne ovat yksi syy siihen, miksi kysyntä pysyy vahvana, vaikka kulta on kallista.
Sijoittajat, korut ja teknologia
Lahden arjessa en juuri ajattele kullan hintaa. Korun kohdalla se on silti helppo ymmärtää: jos hinta tuntuu liian korkealta, ostosta voi lykätä. Heinä–syyskuussa 2026 korukysyntä laski korkeiden hintojen vuoksi 17 prosenttia 313 tonniin. Se oli tilastosarjan heikoin kolmas neljännes.
Kultarahastoissa suunta oli sitten ihan toinen. Niihin virtasi heinä–syyskuussa nettona 211,2 tonnia kultaa, kun huhti–kesäkuussa rahastoista oli lähtenyt 47,3 tonnia. Maailman kultaneuvoston eli WGC:n mukaan käännettä selittivät muun muassa huolet julkisen talouden kestävyydestä ja inflaatiosta.
Eivät sijoittajat silti olleet liikkeellä kaikki samaan suuntaan. Harkkojen ja kolikoiden kysyntä laski 19 prosenttia 268 tonniin, kun sijoittajat odottivat selvempää hintasuuntaa. Teknologiassa kullan kysyntä taas kasvoi kolme prosenttia tekoälyyn liittyvän valmistuksen ansiosta.
Minusta näissä luvuissa kiinnostavinta on se, miten eri tarinan saa sen mukaan, mitä katsoo. Jos katsoo vain rahastoja, huomio kiinnittyy siihen, miten nopeasti suunta vaihtui. Korujen kohdalla taas siihen, miten vaisuksi kysyntä jäi. Kaikkiaan kultaa kysyttiin heinä–syyskuussa 1 368,6 tonnia, prosentin vähemmän. Dollareissa kuva on toinen, joskin ajanjaksokin on pidempi: tammi–syyskuun kysynnän arvo nousi ennätykselliseen 566 miljardiin dollariin.
Mikä kullan hintaa liikuttaa
Kulta ei maksa korkoa, ja juuri siksi korkojen suunnalla on sille väliä. Kun korot laskevat, kullan pitäminen käy suhteellisesti edullisemmaksi: korkoa tuottavasta vaihtoehdosta jää silloin vähemmän saamatta. Kun korot nousevat, asetelma kääntyy toisin päin. Kyse ei siis ole siitä, että kulta itsessään alkaisi tuottaa korkoa, vaan siitä, mitä sen sijaan voisi saada.
Sitten on dollari. Kulta hinnoitellaan dollareissa, ja dollarin heikkeneminen nostaa usein kullan dollarihintaa. Suomalaiselle ostajalle dollarimääräinen hinta kertoo kuitenkin vain osan asiasta. Se, mitä kullasta lopulta maksaa euroissa, riippuu myös euron kurssista suhteessa dollariin. Dollarihinnan nousu ei siis välttämättä näy eurohinnassa saman suuruisena.
Epävarmuus puolestaan lisää kullan kysyntää turvasatamana. Maailman kultaneuvosto WGC nostaa tässä esiin huolet julkisesta taloudesta ja inflaatiosta. Ne ovat kysyntäpuolen asioita, mutta tarjonnastakin on syytä puhua. Heinä–syyskuussa 2026 kultaa tuotettiin kaivoksissa 1 070,9 tonnia. Se oli kolmannen neljänneksen ennätys. Ennätys kertoo siis siitä, paljonko kultaa kaivoksista saatiin, kun taas turvasatamakysyntä kertoo siitä, miksi kultaa halutaan ostaa.
Lähteet
Jutun ulkoiset lähteet 2
Nämä ovat kirjoituksessa käytetyt ulkoiset linkit. Alkuperäinen asiayhteys löytyy linkin kohdalta tekstistä. Linkit eivät ole merkki siitä, että jokainen väite olisi erikseen vahvistettu.
- World Gold Council: Gold Demand Trends Q3 2026 www.gold.org
- Wikipedia: Troy weight en.wikipedia.org
Huomasitko virheen?
Kerro kohta ja lisää lähde, jonka perusteella tieto on virheellinen.



