Kela maksaa tukia vieraskielisille: Tilastot ja osuudet

Vuonna 2024 lähes 30 prosenttia Kelan toimeentulotuesta meni henkilöille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame — vieraskielisille, joiden väestöosuus on noin 11 prosenttia. Lukema on noussut tasaisesti: 2017 osuus oli 19,4 prosenttia.

Vieraskielisten osuus toimeentulotuesta 2024: 29,5 % · Toimeentulotuen kokonaissumma vieraskielisille: yli 300 miljoonaa euroa · Vieraskielisten osuus 2017: 19,4 % · Arabiankielisistä tukea sai: 52 % · Espoossa ja Vantaalla osuus: lähes 50 %

Alla oleva taulukko kokoaa keskeiset luvut yhteen.

Paljonko Kela maksaa vieraskielisille?

Vuonna 2024 toimeentulotukea maksettiin yhteensä noin 825 miljoonaa euroa, ja siitä vieraskielisille kohdistui arviolta yli 300 miljoonaa euroa. THL:n tilastojen mukaan toimeentulotukea myönnettiin 256 000 kotitaloudelle ja 377 000 henkilölle, mikä vastaa seitsemää prosenttia koko väestöstä.

Kieliryhmittäin tarkasteltuna arabiankielisistä yli 52 prosenttia sai perustoimeentulotukea vuonna 2024, ja somalinkielisistä tukea sai 49,64 prosenttia. Suomen- tai ruotsinkielisistä vastaava luku jäi alle viiden prosentin. Nämä erot heijastavat laajempia rakenteellisia tekijöitä, kuten työmarkkinoille pääsyä ja koulutustasoa.

Toimeentulotuen osuus vieraskielisille

Neljään suurimpaan Kelan tukeen – toimeentulotuki, peruspäiväraha, työmarkkinatuki ja yleinen asumistuki – kului yhteensä neljä miljardia euroa vuonna 2024. Vieraskielisille näistä etuuksista kohdistui noin 1,1 miljardia euroa. Työmarkkinatuen saajista vieraskielisten osuus nousi 24,1 prosentista 25,7 prosenttiin vuoden 2024 aikana.

Toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien ja henkilöiden määrä väheni kolme prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024, mutta bruttomenot kääntyivät kuitenkin kasvuun. Tämä viittaa siihen, että vaikka tukea saavien määrä on hieman pienentynyt, tukeen käytetty kokonaissumma on noussut.

Etuuksien kokonaissummat

Vuonna 2022 lapsilisää sai 533 000 henkilöä, joista 71 000 oli vieraskielisiä eli 13 prosenttia. Lapsilisän saajien määrä on muuttunut merkittävästi: kotimaiskielisten lapsilisän saajien määrä laski 64 000 hengellä vuodesta 2010 vuoteen 2022, kun taas vieraskielisten määrä kaksinkertaistui 35 000 hengellä samana ajanjaksona.

Vieraskielisille nuorille maksettiin vuonna 2023 työttömyysturvaa 134 miljoonaa euroa ja yleistä asumistukea 79 miljoonaa euroa. Kela on todennut, että vieraskieliset korostuvat erityisesti työttömyysturvassa ja lapsiperhe-etuuksissa verrattuna esimerkiksi lääkekorvauksiin ja eläkkeisiin.

Saako Kelan tukea, jos asuu ulkomailla?

Kelan etuuksien maksaminen ulkomaille edellyttää, että henkilö täyttää tietyt laissa säädetyt edellytykset. Suomesta saatujen etuuksien maksaminen ulkomaille riippuu etuuden lajista, asumisen kestosta ja maasta, johon henkilö muuttaa. Tavanomainen ulkomailla asuminen ei automaattisesti lopeta Kelan etuuksia, mutta muutoksista on ilmoitettava.

Ulkomailla asumisen määritelmä

Kela laskee ulkomailla asumiseksi tilanteet, joissa henkilö oleskelee Suomen ulkopuolella yli kuusi kuukautta kalenterivuoden aikana tai muuttaa pysyvästi ulkomaille. Tilapäinen ulkomailla oleskelu ei välttämättä vaikuta etuuksiin, mutta jokainen tapaus arvioidaan erikseen.

Muuttoilmoitus Kelalle

Muutoksista asumiseen on ilmoitettava Kelalle viipymättä. Ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia etuuksia, ja laiminlyönti voi johtaa takaisinperintään. Erityisesti asumistuen kohdalla ulkomailla asuminen vaikuttaa tuen määrään tai oikeuteen saada tukea.

Voiko Kela maksaa asumistuen suoraan vuokranantajalle?

Kyllä, yleinen asumistuki voidaan maksaa suoraan vuokranantajalle hakemuksesta. Tämä järjestely on mahdollinen erityisesti silloin, kun vuokranmaksu on ollut epäsäännöllistä tai vuokravelkoja on kertynyt. Suora maksu vuokranantajalle on yksi keino varmistaa, että asumistuki todella käytetään asumiseen.

Maksutapa vuokranantajalle

Hakemus suorasta maksusta tehdään Kelan verkkopalvelussa tai lomakkeella. Vuokranantajan tiedot ilmoitetaan hakemuksessa, ja Kela tekee päätöksen maksutavasta. Päätös voidaan tehdä myös takautuvasti, jos vuokravelkaa on jo kertynyt.

Vuokran enimmäismäärä

Yleinen asumistuki sisältää vuokran enimmäismäärän, jota ei ylitetä tuen laskennassa. Enimmäisvuokra vaihtelee alueen ja perhekoon mukaan. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla enimmäisvuokrat ovat korkeammat kuin muualla Suomessa, koska asumiskustannukset ovat korkeammat.

Paljonko Kela maksaa etuuksia?

Kelan etuudet yhteensä olivat vuonna 2022 noin 16,3 miljardia euroa. Tämä summa kattaa kaikki Kelan maksamat etuudet lapsilisistä eläkkeisiin ja työttömyysturvaan. Toimeentulotuki on yksi pienimmistä menoeristä suhteessa kokonaissummaan, mutta se kohdistuu haavoittuvaisimpiin väestöryhmiin.

Vieraskielisten osuus eri etuuksissa vaihtelee merkittävästi. Lapsiperhe-etuudet ja työttömyysturva korostuvat vieraskielisten saamissa etuuksissa, kun taas esimerkiksi eläkkeissä ja lääkekorvauksissa osuudet ovat pienempiä.

Vuoden 2022 kokonaissumma

Vuonna 2022 Kelan kokonaismenot olivat 16,3 miljardia euroa. Tästä työttömyysturvaan kului merkittävä osa, ja vieraskielisten osuus työttömyysturvan saajista oli tuolloin 26 prosenttia. Lapsilisän osalta vieraskielisten osuus oli 13 prosenttia.

Tilastot kieliryhmittäin

Tietotarjotin-tutkimuksen mukaan vieraskielisille nuorille kohdistui 13 prosenttia Kelan nuorille maksamasta sosiaaliturvasta vuosina 2020–2023, vaikka he muodostivat 23 prosenttia nuorista asiakkaista. Tämä tarkoittaa, että vieraskieliset nuoret eivät keskimäärin saaneet enempää sosiaaliturvaa kuin muut nuoret suhteessa asiakasmäärään.

Paljonko vuokra saa olla, että saa asumistukea?

Yleisen asumistuen määrään vaikuttavat hakijan asumiskustannukset, tulo ja varallisuus sekä asunnon koko. Vuokran enimmäismäärä, joka otetaan huomioon tuen laskennassa, vaihtelee alueittain ja perhekoon mukaan. Helsingissä esimerkiksi yhden hengen taloudelle hyväksyttävä enimmäisvuokra on korkeampi kuin pienemmissä kunnissa.

Jos vuokra ylittää enimmäismäärän, ylimenevää osaa ei oteta huomioon asumistuen laskennassa. Tämä tarkoittaa käytännössä, että hakijan täytyy maksaa ylimenevä osa itse.

Yleinen asumistuki

Yleinen asumistuki on tarkoitettu vuokra- ja omistusasunnoissa asuville, ja sen määrä lasketaan asumiskustannusten ja tulojen erotuksena. Vieraskielisten osuus yleisen asumistuen saajista nousi 21,9 prosenttiin vuonna 2024. Erityisesti Uudellamaalla, missä asuu lähes 340 000 vieraskielistä, asumistuen merkitys on suuri. Vieraskielisten osuus yleisen asumistuen saajista nousi 21,9 prosenttiin vuonna 2024, ja lisätietoa aiheesta deep dive mediavirta.fi löytyy täältä. Lisatiedot aiheesta deep dive mediavirta.fi

Maksuvaikeudet vuokrassa

Maksuvaikeuksissa kannattaa olla yhteydessä sekä vuokranantajaan että Kelaan mahdollisimman pian. Eräitä tilanteita varten on olemassa kuntien ja järjestöjen kautta saatavia vuokravelkajärjestelyjä ja talousneuvontaa. Vuokravelan kertyminen voi johtaa asumisoikeuden menetykseen, jos asiaa ei hoideta ajoissa.

Alueelliset erot: Helsinki, Espoo ja Vantaa

Suurimmissa kaupungeissa vieraskielisten osuus toimeentulotuen saajista on selvästi korkeampi kuin maassa keskimäärin. Espoossa ja Vantaalla vieraskielisten osuus toimeentulotuen saajista oli 49,1 prosenttia vuonna 2024, ja Helsingissä vastaava luku oli 42,7 prosenttia. Nämä luvut korreloivat vahvasti vieraskielisten väestöosuuksien kanssa: Vantaalla vieraskielisiä on 29,9 prosenttia väestöstä, Espoossa 25,0 prosenttia ja Helsingissä 20,4 prosenttia.

Uudellamaalla asuu lähes 340 000 vieraskielistä, mikä tekee alueesta Suomen monimuotoisimman. Rakenteelliset tekijät, kuten työmarkkinoiden erityispiirteet ja maahanmuuttajataustaisten kotitalouksien tulotaso, vaikuttavat siihen, miksi vieraskieliset ovat yliedustettuja toimeentulotuen saajissa.

Taulukko osoittaa, miten vieraskielisten osuus toimeentulotuen saajista ylittää heidän väestöosuutensa kaikissa kolmessa suurimmassa kaupungissa.

Vertailu osoittaa, että vieraskieliset ovat yliedustettuja toimeentulotuen saajissa kaikissa kolmessa suurimmassa kaupungissa. Ero väestöosuuden ja toimeentulotuen saajien osuuden välillä on suurimmillaan Vantaalla: vaikka vieraskielisiä on 29,9 prosenttia väestöstä, heidän osuutensa toimeentulotuen saajista on lähes 50 prosenttia.

Kehitys vuosien varrella

Vieraskielisten osuus Kelan toimeentulotuesta on kasvanut tasaisesti viimeisen seitsemän vuoden aikana. Vuonna 2017 osuus oli 19,4 prosenttia, vuonna 2023 jo 25,8 prosenttia ja vuonna 2024 peräti 29,5 prosenttia. Kasvu on lähes kymmenen prosenttiyksikköä seitsemässä vuodessa.

Tämä kehitys heijastelee laajempia yhteiskunnallisia muutoksia: maahanmuutto Suomeen on kasvanut, ja ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajien asema työmarkkinoilla ei ole parantunut samassa suhteessa kuin väestön monimuotoistuminen.

Vahvistetut faktat ja epäselvät kohdat

Vieraskieliset korostuvat työttömyysturvassa ja lapsiperhe-etuuksissa verrattuna lääkekorvauksiin ja eläkkeisiin.

Kela (viranomaistieto)

Kelan nuorille maksamasta sosiaaliturvasta 13 prosenttia kohdistui vieraskielisille nuorille vuosina 2020–2023, vaikka he muodostivat 23 prosenttia nuorista asiakkaista.

Tietotarjotin (tutkimusblogi)

Tutkimusdata osoittaa, että vieraskieliset nuoret eivät saaneet suhteellisesti enempää sosiaaliturvaa kuin muut nuoret. Tämä haastaa yleisiä oletuksia siitä, miten resurssit jakautuvat.

Aiheeseen liittyvää: Lauri Huttunen Ikä – Faktat, Tausta ja Huhut · ADHD vai epävakaa persoonallisuus – Erot, oireet ja hoito

Kela:n toimeentulotuki kattaa vieraskielisille myös tukea sähkölaskuun, kun tulot eivät riitä perusmenoihin kuten asumiseen ja energiaan.

Usein kysytyt kysymykset